Jaa, nyt sitten pitäisi puhua hyvästä ja huonosta elämästä. Siinnähän minun pitäisi olla todellinen mestari, kun ennen niin huono ja surkea elämäni on vaihtunut onnelliseen ja hyvään. Aloitetaan sitaatilla. Tiedättehän että totuus tulee aina lapsen suusta?

''Hyvä elämä on sellainen, josta ihminen nauttii ja huono elämä sellainen, josta ei nauti''

- Niko 18v

Mitähän hittoa tämäkin nyt sitten tarkoittaa?!

No sitä, että ihmisen on viihdyttävä omassa elämässään, jotta sitä elämää voisi kutsua hyväksi. Ja onnellisuuteen ihminen ei välttämättä tarvitse rahaa, valtavan laajaa sosiaalista piiriä tai huippukoulutusta.

Yleensä riittää että on edes joku joka välittää. Riittää kun tulee toimeen. Onnellisella ihmisellä on yleensä jotain mille omistautua, vaikka jokin harrastus, työ, toinen ihminen, jokin hyväntekeväisyyskohde...

Ja montakohan kertaa olen käyttänyt sanaa ''yleensä''? Jokainen ihminen on yksilö, ja tulee onnelliseksi eri asiosta. Ja onnellinen minuus heijastaa onnellista elämää. YLEENSÄ hyvä elämä sisällyttää hyvän itsetunnon, jonkinlaisen ystävä/kaveri-piirin ja sen oman, henkilökohtaisesti tärkeän asian jolle omistautua.
Joku voi kuitenkin tulla onnelliseksi omasta rauhasta, yksinäisyydestä. Joku voi olla onnellinen koska haluaa elää kurjuudessa, kentien uskonnollisista syistä. Meitä on niin pirusti, jokainen erilaisia, etten halua sulkea muiden onnea pois väitöksilläni. Itse asiassa, Nikon lausahdus tiivistää hyvin sen, mitä onnellinen elämä on. On vain viihdyttävä omassa elämässä, viihdyttävä omana itsenään.

Huono elämä taasen on tietenkin kaiken aikaisemman vastakohtaa. Jos eristäytyy ja syrjäytyy, on yksinäinen, kokee ja näkee itsensä huonona ja rumana ihmisenä, voidaan yleensä puhua huonosta elämästä. Joku voi myös lievänkin köyhyyden kokea huonona, elämää musertavana yksityskohtana. Olisi opittava näkemään elämän hyvät puolet, ja niihin huonoihin suhtaumista voisi hiukan löysentää, ''ottaa löysin rantein''. Tietenkin tämä voi olla hyvin vaikeaa, enkä kiistä etteikö maailmassa voisi olla ihmisiä, voiden elämässä ei yksinkertaisesti vain ole mitään hyvää. Ei pitäisi suhtautua liian tiukkapipoisesti ihmisen haluisin, koska niiden toteuttaminen voi tehdä onnelliseksi. Jos ihminen yksinkertaisesti vaikka vihaa nenäänsä ja on rahaa leikkauttaa se, ei sellaista pidä estää, jos ihminen sitä todella haluaa. Riittää että ihminen tuntee itsensä hyväksi, sen tunnon saamiseksi käytettyjä keinoja ei pitäisi tuomita.
[Tietenkin tässä on käytettävä tervettä järkeä = Michael Jackson]

: D

Raha voi tehdä onnelliseksi, mutta myös onnettomaksi.

Onni löytyy sisältä. Kurkista sisimpääsi ja kysy, ''olenko minä onnellinen?''

Minun onneni löytyi rakkaudesta ♥

Sini